Vuonna 1997 Helsinkiin kokoontui 131 ulkosuomalaisjärjestöä, jolloin päätettiin perustaa ulkosuomalaisparlamentti ”edustamaan Suomesta lähteviä, maailmalla asuvia ja sieltä palaavia suomalaisia ja heidän jälkeläisiään”. Toimintaan kutsuttiin osallistumaan maailmalla toimivat suomalaisyhteisöt ja Suomi-Seura ry:tä pyydettiin toimimaan parlamentin sihteeristönä. Samassa istunnossa hyväksyttiin ulkosuomalaisparlamentille säännöt.
Parlamentilla on kaksi toimintamuotoa: aluetoiminta ja istuntojen pitäminen. Parlamentin toiminta-alueena on koko maailma, mutta se on jaettu kahdeksaan alueeseen 1) Pohjois-Eurooppa, 2) Itä-Eurooppa, 3) Keski-Eurooppa, 4) Etelä-Eurooppa, Afrikka ja Lähi-Itä 5) Kanada, 6) Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka 7) Australia ja Aasia sekä 8) Suomenruotsalaiset maailmalla. Aluetoimintaa koordinoi parlamentin istunnossa valittu alueen edustaja eli ulkosuomalaisparlamentin varapuhemies.
Toinen toimintamuoto on istuntojen pitäminen. Kahdenkymmenen toimintavuoden aikana ulkosuomalaisparlamentti on pitänyt yhteensä 10 istuntoa. Yhdessä Suomi-Seuran kanssa on ajettu monia tärkeitä ulkosuomalaisille mm. kaksoiskansalaisuus, kirjeäänestys ja Suomi-koulut.
Toimintaan mukaan pääsee ratifioimalla ulkosuomalaisparlamentin säännöt. Tämän jälkeen yhdistys voi ottaa yhteyttä alueensa edustajaan ja alkaa valmistella aloitteita seuraavaan istuntoon, joka on tarkoitus pitää vuonna 2025. Istunnossa aloitteet käsitellään erilaisissa valiokunnissa, jonka jälkeen ne joko hyväksytään tai hylätään täysistunnossa.